Kuvassa paviljonki, pyöreän kukkamaan istutuksia, pihavalo sekä näkymää mökistä
Etupihan kukkaistutuksia Kuva Riitta-Liisa Metsämarttila
Taas on se aika vuodesta, jolloin Ilvesmäki alkaa vaipumaan odottamaan uutta kevättä. Puutarha on vielä silti kaunis syysväreissä ja on toisaalta sääli alkaa leikkaamaan kasveja alas. Olenkin jo monena syksynä antanut kaiken olla luonnon tilassa ja vasta keväällä siistinyt istutukset. Luin aikoinaan paljon kirjoja puutarhan hoidosta ja parhaiten opit jäivät mieleen luonnonmukaisen hoidon oppaista. Lehdet puhalsimme taas kukkapenkkien suojaksi kylmää talvea vasten. Viime keväänä oli kasvun ihme ensimmäistä kertaa ja lehdet vain muuttuivat kauniisti mullaksi perennojen juurille.
Puutarhassa on kokeiltu vaikka mitä kasveja ja erehdysten kautta olen löytänyt perennat, jotka kestävät näillä leveyksillä talven tuomat rasitukset. Paikallinen vanha puutarha on ollut suureksi avuksi ja myös ystävät ovat tuoneet tai olen saanut hyviä taimia lahjaksi. Vanhat suomalaiset perennat ovat näyttäneet täällä olevansa kaiken arvostuksen arvoisia. Rakastan kuunliljoja, maksaruohoja, rentoakankaalia, kotkansiipiä jopa kaiken peittävää maahumalaa. Maahumala on levinnyt omia aikojaan pitkin poikin mutta minusta se on kaunis maanpeittokasvi. Tässä puutarhassa ei ole niin tarkkaa miten kasvetaan, voisin jopa kirjoittaa, että täällä saavat kaikki kasvit elää omaa elämäänsä parhaan kykynsä mukaisesti.
Eilen vietimme pitkän päivän haravoimalla ja puhaltamalla pihamaan puiden lehdet sorastuksilta. Koko piha on yläosan kulmaa lukuunottamatta soralla, joten lehtiä ei voi jättää maatumaan soran päälle talven yli. Urakka on valtava mutta onneksi lehtipuhallin ja traktori olivat apuna. Traktorin kuormaajaan on hyvä kerätä lehdet ja sitten vain pudottaa ne hyvään paikkaan maatumaan.
Lehtiä oli jo paksu märkä matto. Alkavassa myrskytuulessa ahkeroimme ja lopulta piha oli siinä kunnossa, että ensilumi saa sataa. Siinä haravoidessani puhdistin myös omaa mieltäni samalla. Fyysisen työn avulla mieli alkaa voida paremmin. Pystyy myös konkreettisesti iloitsemaan työn tuloksesta. Puhdasta pihaa voi verrata puhdistettuun mieleen. Asioita saa järjestettyä omiin lokeroihinsa ja voi jättää turhia lokeroita vallan täyttämättä. Kelpaamattomuus lokero jäi ihan tyhjäksi, täytin mielessäni lokeroa, jossa olen ihan hyvä nyt ja riittävä ihmisenä. Ihmisen mieli on valtava työkalu ja nyt olen tietoisesti opetellut joka päivä itsemyötätunnon taitoa. Haluan itselleni vain parasta kohtelua ja aloitan omista ajatuksistani. Kiitän itseäni mitä teenkin ja jo aamulla alan ajattelemaan, että tästä tulee hyvä päivä näin hyvälle tyypille.
Tee sinäkin niin ja huomaat, että jossakin vaiheessa tunteesta tulee totta. Aluksi vähäksi aikaa mutta harjoittelun jälkeen pitemmäksi toviksi. Lopulta voi jo aamulla olla tunne, että mitähän mukavaa tänään tapahtuu.
Rakastavin ajatuksin, Anne
|
Kommentit
Lähetä kommentti